1960–1969: Verkosto laajenee työttömyystöinä
Hyvinkään kauppalasta tuli kaupunki vuonna 1960, jonka jälkeen vesihuoltoverkosto laajeni ja kehittyi. Artikkeli on osa sarjaa, jossa kerrataan vesi- ja viemärilaitoksen vaiheita Hyvinkäällä.
Hyvinkään kauppala siirtyi muistojen joukkoon 1.1.1960, jolloin alueesta perustettiin sisäasiainministeriön esittelyssä Hyvinkään kaupunki.
Vesilaitos toimi rakennustoimiston alaisena. Sveitsissä oli käytössä kaksi pumppuasemaa ja Hyvinkäänkylässä yksi.
Vuoden 1960 lopussa voitiin asemakaavoitetulla alueella rakentaa vesijohto noin 88 prosenttiin ja viemäröidä 92 prosenttia tonteista. Vesihuoltoverkostoja laajennettiin edelleen työttömyystöinä 1960-luvun alkupuolella muun muassa Talvisillan ja Terrisuon alueille.
Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys (VHVSY) perustettiin vuonna 1963. Sen toiminta-alue käsitti Vantaanjoen vesistöalueen ja sen eteläpuolella olevan rannikko- ja merialueen. Yhdistyksen perustamistilaisuudessa sen jäseniksi liittyivät kaikki toiminta-alueella sijaitsevat kaupungit, kauppalat, maalaiskunnat sekä teollisuuslaitoksia ja yhdistyksiä.
Päijännetunnelin suunnittelu alkaa
Alkuna Päijänne-hankkeen suunnittelulle oli valtioneuvostolle vuoden 1963 lopussa jätetty kirjelmä, joka koski Etelä-Suomen käyttöveden hankinnan yleissuunnitelman laatimista. Päijännetunnelin rakentaminen alkoi kymmenen vuoden kuluttua 1973. Lyhyen tähtäimen ratkaisuna pääkaupunkiseudun pahenevaan vesipulaan rakennettiin Hiidenvesitunneli, joka valmistui 1967.
Hyvinkäänkylän Vesihuolto Oy perustettiin rakentamaan ja hoitamaan vedenhankinta- ja viemärilaitosta Hyvinkään maalaiskunnan, Hyvinkäänkylän rakennussuunnitelma-alueella. Osakeyhtiö toimi vuosina 1960–1965, jonka jälkeen se kunnallistettiin. Hyvinkään maalaiskunta puolestaan liitettiin Hyvinkään kaupunkiin vuonna 1969.
Hyvinkään kauppalan ensimmäistä likaveden puhdistuslaitosta Rääkänpäässä ryhdyttiin laajentamaan vuonna 1964. Laitoksen nimeksi vaihtui Martin jätevedenpuhdistamo ja laajennustyön lopputarkastus toimitettiin lokakuussa 1965.
Hyvinkään kauppalan toisen likaveden puhdistuslaitoksen toiminta Sveitsin harjun kupeella päättyi ja Hyyppärään rakennettu Insinööritoimisto Oy Vesi Hydro Ab:n suunnittelema jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön syyskuussa 1966.
Puolimatkaan, Sonninmäkeen, rakennettiin 2 500 m³ suuruinen vesitorni. Sen suunnitteli Insinööritoimisto Erkki Juva ja rakennustyöt toteutti Hyvinkään Talonrakennus Oy. Myös vesitorni otettiin käyttöön syyskuussa 1966.
Paavolan aluetta rakennetaan
Paavolan alueen asuntorakentaminen aloitettiin vuonna 1966 Välenojankadusta kohti metsäistä kumpua, jota ennen sotia kutsuttiin Kukkamäeksi. Vesihuoltoverkostoja rakennettiin alueelle 1970-luvun puoleen väliin saakka.
Hyvinkäänkylän pumppuasemalle rakennettiin kaksi uutta porakaivoa vuonna 1967. Kaivojen rakentamiseen johti pumppuasemalla keväisin tapahtunut Vantaan tulviminen.
Hyvinkään seudun pohjavesivarojen yleisinventointi suoritettiin vuonna 1968. Työn toteutti Insinööritoimisto Maa ja Vesi Oy. Mikäli luonnollinen pohjavesi kävisi vähiin, suunniteltiin raakaveden ottamista Suolijärvestä ja muistakin lähialueen järvistä tekopohjaveden muodostamiseksi Hyvinkäältä koilliseen olevassa maastossa.
Vuoden 1969 loppuun mennessä vesijohtoverkostoa oli rakennettu yhteensä 99 km, jätevesiviemäreitä 88 km ja sadevesiviemäreitä 11 km. Käyttökuntoon saatettiin myös Nummenkärjen jätevesipumppaamo. Verkostoon pumpatun talousveden määrä oli kyseisenä vuonna 2 650 433 kuutiota.
Puolimatkan vesitorni juuri valmistuneena syyskuussa 1966.
