1970–1980: Päijännetunneli rakentuu

Päijännetunnelin rakentaminen alkoi vuonna 1973 ja se valmistui kokonaisuudessaan vuonna 1982. Artikkeli on osa sarjaa, jossa kerrataan vesi- ja viemärilaitoksen vaiheita Hyvinkäällä.

Keväällä 1970 suoritettiin Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:n toimesta pohjavesitutkimuksia Hyvinkään Nikinharjun pohjoisrinteellä. Pohjavesiesiintymä oli runsas, sillä tutkimuspaikalla pohjavettä purkautui Vantaaseen noin 200 metrin matkalla 1000–1500 m³/ vrk.

Erkylän eteläosan vedenottamo ja runkovesijohto suunniteltiin vuonna 1971 ja samana vuonna otettiin käyttöön myös Vaiveronkadun jätevesipumppaamo.

Hyvinkään kaupunki lähti osakkaaksi vuonna 1972 perustettuun Pääkaupunkiseudun Vesi -osakeyhtiöön, joka hallinnoi Päijännetunnelihanketta. Päijännetunnelin rakentaminen alkoi vuonna 1973 ja tunnelijärjestelmä valmistui kokonaisuudessaan vuonna 1982. Vantaanjoen vesistö jäi tämän jälkeen Helsingin vesilaitoksen varavesijärjestelmäksi.

Erkylästä 1950-luvun alussa löydetty pohjavesialue otettiin käyttöön veden kulutuksen vielä kohotessa ja lähelle Holinlähteitä rakennettiin Erkylän pumppuasema vuonna 1973.

Koepuhdistamo käynnistyy

Hyvinkäänkylässä 1960-luvulta lähtien toiminut tehdasvalmisteinen pienjätevedenpuhdistamo purettiin ja Kittelän uusi koejätevedenpuhdistamo käynnistettiin elokuussa 1975.

Koepuhdistamolta saatiin tietoa Hyvinkään tulevan keskuspuhdistamon, Kaltevan jätevedenpuhdistamon, suunnittelun pohjaksi ja yleisemmin tämäntyyppisten ratkaisujen soveltuvuudesta Suomen olosuhteisiin.

Hikiän runkovesijohdon rakennustyö aloitettiin joulukuussa 1976 ja tekopohjavesilaitoksen maastotutkimuksia jatkettiin. Vesijohto- ja viemäriverkostoja rakennettiin Hakalanmäen ja Vehkojan alueille.

Marraskuussa 1977 otettiin käyttöön uusi Erkylän kartanon mailla sijaitseva pohjavedenottamo ja ensimmäinen vaihe Hikiän runkovesijohdosta valmistui.

Vuoden 1978 aikana otettiin käyttöön Kaukasten ja Ridasjärven jätevedenpuhdistamot, joista edellinen oli yhteinen hanke Oy Suomen Vanutehdas Ab:n kanssa ja jälkimmäinen Hyvinkään huoltolan ja Helsingin kaupungin kanssa. Myös Päijännetunnelihankkeen rakennustyöt jatkuivat vilkkaina.

Hikiän tekopohjavesilaitos ja Päijännetunnelin Kallionmäen voimalaitospumppaamo valmistuivat vuonna 1979, mikä mahdollisti Päijänteen veden ottamisen Hyvinkään kaupungin tarpeisiin.

Aikaisempien vuosien suurten vuotovesimäärien vuoksi saatiin vesijohtoverkoston tutkimukseen lisämäärärahaa. Koko vesijohtoverkosto käytiin läpi ja suurempia vuotoja löytyi kymmenen kappaletta, vuotojen kokonaismäärän ollessa suuruusluokaltaan noin 1000 m³/ vrk.

Vedenkulutus vähenee

Vuonna 1975 alkanut suuntaus vedenkulutuksen vähentämiseen näkyi edelleen vuonna 1980. Sekä pumpattu että myyty vesimäärä pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna.

Vuoden 1980 aikana käynnistettiin vesi- ja viemärilaitoksen keskitetyn käytön ja valvonnan rakentaminen. Laitoksilta ja pumppaamoilta tulleet yhteishälytykset ja tärkeimmät käyttötiedot koottiin Torikadun vanhan varikon juhlasaliin rakennettuun keskusvalvomoon.

Syksyllä 1980 käynnistyi myös runkovesijohdon ja jätevesiviemärin rakentaminen Noppoon. Viemäriverkoston kunnossapidon tehostamiseksi hankittiin uusi painehuuhtelijaimuriauto.

Vesijohtoverkostoa oli rakennettu 31.12.1980 mennessä 166 km, jätevesiviemäriä 149 km ja sadevesiviemäriä 48 km. Vesijohtoverkostoon pumpatun veden määrä oli tuona vuonna 3 248 850 m³.