Mitä, jos hanasta ei tulisi vettä?
Vesilaitokset eri puolilla Suomea tekevät paljon töitä sen eteen, että vesihuolto jatkuisi asiakkailla turvallisesti ja keskeytyksettä myös häiriötilanteissa. Jos vedentoimitus kuitenkin jostain syystä katkeaa, vesilaitoksilla on suunnitelmat myös varaveden jakeluun.
Jos vedentulo katkeaa yllättäen, arki muuttuu nopeasti hankalaksi. Hanasta ei tule silloin juomavettä, vessaa ei voi vetää, ruoanlaitto on vaikeaa eikä peseytyminenkään onnistu.
Vesi on välttämätön hyödyke, jota tarvitsemme joka päivä. Olemme tottuneet siihen, että puhdasta vettä on käytössä mielin määrin, kun hanan vain aukaisee. Motivan selvityksen mukaan suomalaisissa kotitalouksissa kuluukin vettä keskimäärin noin 120 litraa henkilöä kohti vuorokaudessa.
Vesilaitokset eri puolilla Suomea tekevät paljon töitä sen eteen, että vedenjakelu sujuu ilman ongelmia vuoden jokaisena päivänä, ympäri vuorokauden.
– Yleensä vesihuollon merkitys huomataan vasta, kun tulee jokin häiriö, huomauttaa valmiuspäällikkö Riina Liikanen Vesilaitosyhdistyksestä.
Häiriötöntä vedenjakelua voivat uhata esimerkiksi putkirikot, sähkökatkot, rankkasateet ja kuivuus, kyberhäiriöt sekä ilkivalta. Vesilaitokset ovat varautuneet erilaisiin häiriötilanteisiin, ja varautumistoimia on lisätty viime vuosina.
– Varautumisella pyritään siihen, että vesihuolto jatkuisi asiakkailla turvallisesti ja keskeytyksettä myös häiriötilanteissa. Jos vedentoimitus kuitenkin jostain syystä katkeaa, vesilaitoksilla on suunnitelmat myös varaveden jakeluun.
18 putkirikkoa vuorokaudessa
Putkirikko on tyypillisin ongelmista, jotka voivat uhata häiriötöntä vedenjakelua.
Suomessa sattuu vuosittain 5 000–8 000 putkirikkoa, eli keskimäärin 18 putkirikkoa joka päivä. Käytännössä kuitenkin vain pieni osa putkirikoista katkaisee vedenjakelun.
– Suurinta osaa putkirikoista asiakkaat eivät edes huomaa, koska vedentoimitus jatkuu toista verkostoreittiä. Joskus vedenpaine kuitenkin laskee verkostossa putkirikon vuoksi tai vedentulo katkeaa joltain alueelta kokonaan, Liikanen kuvailee.
Usein vesihuollon merkitys huomataan vasta, kun tulee jokin häiriö.
Toisinaan hanavedelle annetaan putkirikkotilanteessa varmuuden vuoksi keittokehotus. Näin varmistetaan, että kukaan ei sairastu mikrobeista, joita talousveteen on ehkä päässyt putkirikkoa ympäröivästä maaperästä tai vesistöstä. Keittokehotus voidaan purkaa, kun vesi on todettu laboratoriotutkimuksin turvalliseksi.
Jotta putkirikot eivät aiheuttaisi laajoja vesikatkoja, vesijohtoverkosto pyritään rakentamaan mahdollisimman varmatoimiseksi. Runkovesilinjoja kahdennetaan ja verkostoa rakennetaan rengasmuotoon, jolloin vettä voidaan toimittaa kahdesta eri suunnasta.
Vesilaitokset myös saneeraavat vesijohtoverkostoa ennakoivasti, jotta ikääntyvät putket eivät aiheuttaisi putkirikkoja.
– Putkirikkojen määrä voi tulevaisuudessa lisääntyä, jos käyttöikänsä päähän tulevaa verkostoa ei saneerata ajoissa, Liikanen toteaa.
Putkirikkoja sattuu Suomessa päivittäin keskimäärin 18, mutta vain pieni osa niistä katkaisee vedenjakelun. Usein asiakkaat eivät edes huomaa putkirikkoa, koska vedentoimitus jatkuu toista verkostoreittiä.
Sähkökatko voi pysäyttää pumppaamot
Myös sähkökatko voi vaikuttaa vedenjakeluun, sillä pumppaamot ja vedenkäsittelylaitokset tarvitsevat sähköä toimiakseen.
Liikasen mukaan vedenjakelu jatkuu usein sähkökatkosta huolimatta, mutta ei välttämättä kaikkialla verkostossa.
– Vesihuoltolaitokset ovat varautuneet sähkökatkoihin varsin hyvin varavoimalla. Myös vesitornit varmistavat vedenjakelua sähkökatkon aikana, sillä niistä vesi valuu käyttäjille painovoiman avulla.
Vaikka vettä tulisi hanasta sähköjen ollessa poikki, sen valuttamista viemäriin on hyvä välttää, sillä jätevesipumppaamot eivät välttämättä toimi silloin normaalisti. Esimerkiksi suihkussa kannattaa käydä tai WC-pytty vetää vasta sähköjen palattua.
– Sähkökatkotilanteissa kannattaa seurata ja noudattaa oman vesihuoltolaitoksen ohjeita, Liikanen painottaa.
Ilmastonmuutos lisää ongelmia
Talousvesi voi likaantua myös muusta syystä kuin putkirikkojen vuoksi. Raakavesialueella voi sattua vaikkapa kemikaalivuoto tai vesitorniin voi päästä sadevettä kattorakenteeseen tulleen vuodon kautta.
– Tavallisin syy raakaveden likaantumiseen on rankkasateiden huuhtomien epäpuhtauksien päätyminen pohjavesikaivoon. Ilmastonmuutos lisää tätä riskiä, koska sadanta, rankkasateet ja tulvat lisääntyvät, Liikanen kertoo.
Ilmastonmuutos pahentaa myös kuivia kausia, mikä voi aiheuttaa pienten pohjavesialueiden ehtymistä. Vesilaitokset varautuvat ongelmiin siten, että käytössä on useampia raakavesilähteitä.
Tärkeä osa vesihuollon jatkuvuuden ja turvallisuuden varmistamista on tehokas valvonta. Vesilaitokset valvovat jatkuvasti veden laatua, prosessien toimintaa ja verkoston kuntoa. ELY-keskukset ja kuntien terveydensuojeluviranomaiset valvovat puolestaan vesihuollon toimintaa, varautumista ja riskienhallintaa.
– Jos jokin ongelma havaitaan, siihen reagoidaan nopeasti. Myös tiedottamista asukkaille on tehostettu.
Viime vuosina esille on tullut uusia riskejä, jotka liittyvät esimerkiksi kybervaikuttamiseen, vedenkäsittelylaitosten fyysiseen turvallisuuteen sekä vesihuoltopalvelun turvaamiseen myös poikkeusoloissa. Vesilaitokset ovatkin tarkastelleet omaa varautumistaan ja tarvittaessa lisänneet varautumistoimia ja turvallisuutta.
– Varmatoimiset järjestelmät, kasvava saneeraustarve ja erilaisiin häiriötilanteisiin varautuminen vaativat vesilaitoksilta resursseja. Tarve tälle kaikelle ei ainakaan vähene tulevina vuosina, Liikanen kiteyttää.
Vesilaitokset ovat varautuneet hyvin erilaisiin häiriötilanteisiin. Jos vedentoimitus jostain syystä katkeaa, vesilaitoksilla on suunnitelmat varaveden jakeluun, kertoo valmiuspäällikkö Riina Liikanen Vesilaitosyhdistyksestä.
