Mitä? Miksi? Milloin?
Viisi vesihuollon ammattilaista vastaa asiakkaita askarruttaviin kysymyksiin.
Miksi vesimittari pitää suojata talvipakkasilla?
”Vesimittari jäätyy pakkasella vielä herkemmin kuin kiinteistön vesiputket. Jäätynyt vesi rikkoo mittarin, jonka liitokset putkistoihin alkavat jossain vaiheessa vuotaa. Pahimmassa tapauksessa kiinteistöön voi aiheutua iso vesivahinko.
Lämpötilan vesimittarihuoneessa on oltava vähintään +5 astetta. Vaikka metrin korkeudella olisi lämmintä, lattian tasossa voi olla pakkasta, jos tuuletusluukku tai ovi unohtuu auki.
Jos vesimittari jäätyy, voi itse yrittää sulkea sen venttiilin. Jäätynyttä vesimittaria tai vesijohtoa ei pidä itse sulattaa vaan ottaa yhteyttä asiantuntevaan putkiliikkeeseen tai -asentajaan. Jäätyneestä vesimittarista pitää ottaa yhteyttä vesihuoltolaitokseen, koska vesimittari on sen omaisuutta ja vain se saa vaihtaa vaurioituneen laitteen. Kiinteistön omistaja maksaa jäätymisestä johtuvan mittarivaihdon kustannukset.”
Martti Kuikka, putkimestari, HS-Vesi
Mitä viemäriin ei saa laittaa?
”Ruuantähteet eivät kuulu viemäriin. Näin joulun alla on hyvä muistaa, ettei sinne pidä laittaa rasvaisia nestemäisiä aineita, kuten kinkkurasvaa ja kermaa. Ne saattavat kiinteytyä ja aiheuttaa tukoksia kiinteistön putkistoissa, verkostossa tai pumppaamoissa.
Viemäriin ei myöskään saa laittaa hygieniatuotteita, kuten terveyssiteitä, tamponeja, kondomeja, vaippoja, kosteuspyyhkeitä tai vanupuikkoja. Vaikka tuote on biohajoava, se ei ehdi hajoamaan jätevedenpuhdistusprosessissa. Mitään kiinteää sekajätettä ei laiteta pyttyyn, sillä se voi aiheuttaa tuloksia.
Ylimääräiset tai vanhentuneet lääkkeet voi viedä apteekkiin. Kemikaalit, kuten öljyt, liuottimet ja maalit, kuuluvat jäteasemalle vaarallisten jätteiden käsittelyyn.
Kaikki viemäriin kuulumattomat aineet ja esineet teettävät lisätöitä vesihuollolle. Loppulaskun maksavat asiakkaat jätevesimaksuissa.”
Jouni Rantanen, käyttöinsinööri, Riihimäen Vesi
Käytetäänkö vesihuoltoon verovaroja?
”Ei, vaan asiakkailta perittäviä maksuja. Vesihuoltolain mukaan niillä pitää pystyä pitkällä aikavälillä kattamaan vesihuollon uus- ja korjausinvestoinnit sekä kustannukset. Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle.
Laitosten kustannusrakenteet ja -tasot vaihtelevat, sillä yhdyskuntarakenteen tiiviys, vedenhankintamahdollisuudet ja jätevesien käsittelyn vaatimukset ovat erilaisia. Harvaan asutulla alueella yksikkökustannukset kiinteistöä kohden ovat suurempia kuin tiiviissä taajamassa.
Kiinteistö maksaa käyttömaksua käyttämänsä veden ja poisjohdettavan jäteveden mukaan. Vesihuoltolaitos voi myös periä liittymismaksun, perusmaksun ja muita maksuja palveluistaan.
Suurin osa vesihuollon kuluista on kiinteitä, eli toimitettavan talousveden tai poisjohdettavan jäteveden määrällä ei ole vaikutusta kuluihin. Perusmaksun osuus vesihuollon maksutuloista on siksi oltava riittävän suuri, jotta laitoksen talous on kestävällä pohjalla. Omalla vedenkäytöllä ei voi vaikuttaa perusmaksuun, mutta veden käyttömaksuja kukin voi pienentää vettä säästämällä.”
Päivi Kopra, vesihuoltojohtaja, Hyvinkään Vesi
Milloin pitää reagoida vuotavaan hanaan tai wc-pyttyyn?
”Mahdollisimman pian. Jo harvakseltaan tiputtava hana on merkki siitä, että hana alkaa tulla vaihtoikään. Se kertoo myös turhasta vedenkulutuksesta, joka aiheuttaa kustannuksia. Vuoto ei juuri koskaan korjaannu itsestään vaan pahenee ja lisää vesilaskua.
Tiheästi tiputtava hana voi vuotaa noin viisi litraa vuorokaudessa eli noin 150 litraa kuukaudessa.
Jatkuvasti norona vuotava wc-pytty voi vuotaa noin 500 litraa vuorokaudessa eli noin 15 000 litraa kuukaudessa. Tämä lisää jo vesilaskua lähes 1 000 euroa vuodessa.
Wc-pytyn vuoto johtuu yleensä tiivisteestä. Osaava omakotitaloasukas pystyy itse vaihtamaan sen tai voi pyytää putkiliikkeen paikalle. Rivi- tai kerrostaloasukkaan kannattaa olla yhteydessä isännöitsijään tai huoltoyhtiöön.”
Petri Kolehmainen, vesihuoltoinsinööri, Laukaan vesihuolto Oy
Miksi hanasta tulee joskus ruskeaa tai sameaa vettä?
”Sameus johtuu yleensä veteen liuenneesta ilmasta, joka vapautuu, kun vesi lasketaan hanasta. Ilmaa kertyy toisinaan vesijohtoverkostoon, ja sen liukoisuuteen vaikuttavat veden lämpötila ja paine. Suurin osa ilmasta poistuu verkoston venttiilien kautta. Vedestä vapautuva ilma saa veden näyttämään lasissa harmaalta mutta ei heikennä veden laatua. Vesi kirkastuu, kun se seisoo hetken.
Veden ruskean värin aiheuttaa yleensä veteen sekoittunut hienojakoinen kiinteä sakka, jota kertyy vesijohtoverkostoon vuosien varrella. Sakkaa kertyy erityisesti valurauta- ja teräsputkiin niin sanottuna kattilankivenä, joka jauhautuu ja värjää veden ruskeaksi. Sitä joskus irtoaa, kun virtaus verkostossa poikkeaa tavanomaisesta esimerkiksi verkoston kunnossapitotöiden, vesikatkon tai vuotojen vuoksi.
Mikäli hanasta tulee rusehtavaa vettä, vettä kannattaa juoksuttaa, kunnes se kirkastuu. Rusehtava vesi ei aiheuta terveydelle vaaraa. Jos vesi ei kirkastu juoksuttamalla, ota yhteyttä vesilaitokseen.”
Juho Oravala, vesilaitosmestari, Vihdin Vesi
