Viemäri tulvii – unohtuiko padotuskorkeus?

Jos kiinteistössä on viemäröityjä tiloja, jotka sijaitsevat padotuskorkeuden alapuolella, niiden suojaaminen kuuluu asiakkaan vastuulle.

Padotuskorkeudella tarkoitetaan tasoa, jolle viemärivesi voi hetkellisesti nousta poikkeustilanteessa, kuten viemäriverkoston tulviessa. Kiinteistön alimman viemäripisteen tulisi sijaita tämän tason yläpuolella, jotta viemärivesi ei pääse nousemaan kiinteistön tiloihin.

– Jos kiinteistössä on padotuskorkeuden alapuolisia tiloja, joissa on lattiakaivo tai WC-tilat, niiden suojaaminen kuuluu asiakkaan omalle vastuulle, kertoo verkostopäällikkö Anssi Hietikko Hyvinkään Vedeltä.

Padotuskorkeuden alapuolella olevat tilat tulee suojata esimerkiksi padotusventtiilillä, joka sallii viemäriveden virtauksen vain yhteen suuntaan, tai pumppaamalla jätevedet pois kiinteistöstä. Toteutus kannattaa miettiä yhdessä LVI-alan ammattilaisen kanssa.

– Jos tiloja ei ole suojattu ja viemäri pääsee tulvimaan, vesihuoltolaitos ei ole vastuussa vahinkojen korvaamisesta, Hietikko muistuttaa.

Erillis- vai sekaviemäri?

Kiinteistön padotuskorkeus riippuu siitä, onko kyseessä erillis- vai sekaviemäröity alue. Pääasiassa Hyvinkäällä on erillisviemäröityjä alueita. Jokaisen kiinteistön kohdalla padotuskorkeus on mainittu sopimuksessa, joka on laadittu asiakkaan ja vesihuoltolaitoksen välille.

Erillisviemäröinnissä jätevesi ja hulevesi johdetaan eri runkolinjoihin, eivätkä nämä vedet saa sekoittua keskenään. Jätevesiviemärin padotuskorkeus on silloin runkolinjan sisäpuolisen laen tasokorkeus tonttiviemärin liitoskohdassa + 1000 millimetriä.

Sekaviemärissä jäte- ja hulevesi johdetaan samaan runkolinjaan. Silloin padotuskorkeus on huomattavasti korkeammalla, + 100 millimetriä kadunpinnasta.

Hulevedet ja niiden johtaminen ovat Hyvinkäällä kaupungin vastuulla. Hyvinkään Vesi vastaa vain vesihuollosta, eli talousveden jakelusta ja jäteveden poisjohtamisesta.

– Hulevesien johtaminen jäteveteen on kielletty vesihuoltolain perusteella. Jos kiinteistön omistaja tästä huolimatta johtaa hulevesiä omaan jätevesilinjaansa, riski viemärin tulvimiseen kasvaa, Hietikko toteaa.

Missä vastuuraja on?

Kiinteistöt vastaavat omista vesi- ja viemärijohdoistaan runkolinjan liitoskohtaan asti.

Kiinteistön ja vesihuoltolaitoksen vastuuraja kulkee siis katualueella sijaitsevassa runkolinjassa, ei tontin rajalla. Myös tonttijohtoihin liittyvät kaivantotyöt kuuluvat kiinteistön omalle vastuulle.

– Asiakkaat havahtuvat usein vastuukysymyksiin ja -rajoihin vasta, kun tulee jotain ongelmia. Kaikille ei ole välttämättä selvää, että vesihuoltolaitos huolehtii vain runkolinjoista ja tonttijohdot kuuluvat sopimuksen mukaisesti kokonaisuudessaan kiinteistölle, Hietikko kuvailee.

Poikkeuksen sääntöön tekevät vesimittarit, joiden toiminnasta vastaa vesilaitos. Kiinteistön omistajan tulee kuitenkin huolehtia, ettei vesimittarille tapahdu vahinkoa tai sen toimintaa häiritä. Esimerkiksi vesimittaritilan on oltava talvellakin riittävän lämmin, jotta mittari ei pääse jäätymään.

Jos vesimittari rikkoutuu tai sen toimintavarmuus heikkenee kiinteistön omistajan toiminnan vuoksi, kiinteistön omistaja on vastuussa tarvittavista korjauksista kustannuksineen. Vesihuoltolaitos veloittaa korjaustoimista voimassa olevan hinnaston mukaisesti, joka on nähtävillä Hyvinkään Veden verkkosivuilla.