Tunnetko erilaiset vedet?
Rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja niin on myös vedellä, jota vesihuoltolaitos käsittelee.
Hyvinkääläisten juomavesi on joko maaperässä olevaa pohjavettä tai Päijänteen vedestä harjun läpi suodatettua tekopohjavettä. Vaihtoehtona olisi käyttää myös järvivettä eli pintavettä vedentuotantoon.
Sveitsissä pulppuava lähdevesi on arteesista vettä eli paineellista pohjavettä. Hangon ratapihaa kuivattaessa pumpattiin alueelta pois savilinssien päällä ollutta orsivettä. Suljetulta Kiertokapulan kaatopaikalta pumpataan jätevedenpuhdistamolle suotovesiä.
Vedenkäsittelylaitokselle tulevaa vettä kutsutaan raakavedeksi. Sen pH:ta nostetaan kalkkikivellä verkostokorroosion estämiseksi, jolloin puhutaan alkaloidusta vedestä. Raakavettä ajetaan laitoksilla aktiivihiilien läpi, jolloin se on myös suodatettua vettä.
Käsitelty ja desinfioitu vesi pumpataan vedenkäsittelylaitoksilta kohti asutuskeskuksia ja vesitorneja, jolloin sitä kutsutaan käyttövedeksi, lähteväksi vedeksi, talousvedeksi, verkostovedeksi, vesijohtovedeksi tai tuttavallisemmin juomavedeksi. Vesijohtoveden laatua tutkitaan jatkuvasti laboratorioissa, joissa käytetään demivettä eli tislattua vettä.
Yövettä, kaivovettä ja siemenvettä
Hyvinkään kauppalan vesijohtolaitoksen alkuaikoina, 1940-luvun lopulla, vesitornikapasiteetti oli rajallista ja raakavettä jouduttiin juoksuttamaan takaisin maastoon vähäisen kulutuksen aikaan. Tätä ylivuotoon mennyttä vettä kutsuttiin yövedeksi.
Vesilaitos kasvoi ja laajeni vähitellen, mutta monet kauppalalaiset joutuivat vielä pitkään turvautumaan kaivoveteen. Kun vinttikaivot korvattiin aikanaan pienillä kaivopumpuilla, vaativat ne siemenveden alkaakseen tuottamaan.
Kovina pakkastalvina jäätymiset vaikeuttavat vesilaitostoimintaa ja tällöin joudutaan kuljettamaan työmaille painehuuhtelijalla kuumaa kaukolämpövettä sulatuksiin. Kevättalvella tapahtuu usein putkirikkoja ja jälleen tarvitaan imuautoa, sillä arinavedet ja kaivantovedet hankaloittavat korjaustöitä.
Hulevedet eivät kuulu puhdistamolle
Käytön jälkeen vesi muuttuu jätevedeksi, viemärivedeksi tai likavedeksi, kuten ennen vanhaan sanottiin.
Sekavesiä ryhdyttiin erottelemaan erillisiksi hulevesiksi Hyvinkäällä jo 1980-luvulla, sillä vain jätevedet kuuluvat jätevedenpuhdistamolle. Hulevesiin kuuluvat perusvedet, kattovedet, muilta kovilta pinnoilta tulevat vedet, palokunnan käyttämät sammutus- tai syöttövedet ja tunneleista pumpattavat vedet.
Jätevesipumppaamolla kovalla rankkasateella välppäämätöntä eli kiinteistä epäpuhtauksista seulomatonta jätevettä saatetaan joutua ohittamaan. Silloin tätä vettä kutsutaan ylivuotovedeksi.
Jätevedenpuhdistamolla puhdistettua jätevettä kutsutaan puolestaan tekniseksi vedeksi, jota hyödynnetään puhdistamon aiemmissa osaprosesseissa. Jätevesilietteen kuivauksessa syntyy rejektivettä, joka johdetaan takaisin prosessiin.
Lopuksi puhdistettu jätevesi desinfioidaan kesäaikaan ja johdetaan takaisin Vantaanjoen vesistöön uimakelpoisena vetenä.
